Viimeinen matkamuistelo viime vuoden Chilen reissulta..
 |
| Osornon plaza |
Peikkokukkulalta suunnistin kohti etelää kahteen minulle uuteen kaupungiin, joihin kumpaankin olin halunnut tutustua jo Chilessä asuessani. Kumpikin paikka oli yllätys. Ihmettelin Valdiviassa kuinka voikaan olla mahdollista ettei talojen ikkunoissa ole kaltereita eikä pihoja reunusta edes korkeat aidat! Kaupunki on todella niin rauhallinen ettei ihmisten tarvitse pelätä murtovarkaita. Suurempi kaupunki Osorno sen sijaan on vähän turvattomampi, mutta Concepcioniin verrattuna (jossa olin opiskelemassa ja sittemmin asustelemassa vuoden ajan) ihan lintukoto. Nämä kummatkin kaupungit ovat saksalaisten siirtolaisten perustamia. Ne ovat Chilen parhaimman maidon- ja lihantuotantoalueen ytimessä. Erinomaisen alueesta tekee hyvä maa ja suotuisa ilmasto.
 |
| Osornon plazalla Maria Jesuksen kanssa |
|
|
|
|
Osornossa olin entisen vuokranantajani vieraana. Vuokrasin häneltä huonetta ollessani metsäalan työharjoittelussa Traiguenin kylässä. Maria Jesuksesta tuli minulle Chilen äiti. Kävimme Maria Jesuksen kanssa tutustumassa läheisiin kyliin, jotka kaikki olivat saksalaisten perustamia, ja sen huomasi hyvin arkkitehtuurista. Tosin monet talot alkavat olla jo melko ränsistyneitä.
 |
| Puerto Octay |
 |
| Frutillarin kylän uusi musiikkitalo |
 |
| Frutillarin kylässä, taustalla Osornon tulivuori |
Chilen itäosaa hallitsee Andien vuoristo, jossa on useampi tuhat tulivuorta ja lukuisia kuumia lähteitä. Chileläiset ovatkin ahkeria kuumissa lähteissä kylpijöitä. Mekin kävimme Maria Jesuksen kanssa eräissä kuumissa lähteissä ylhäällä vuoristossa. Osa kuumista lähteistä on luonnontilaisia, mutta monista lähteistä johdetaan vesi tylsiin uima-altaisiin.
Osornosta matkustin parin tunnin matkan Valdiviaan kaverini Loretton luokse. Hän on siellä töissä metsäyhtiössä. Valdivia on tunnettu 60-luvun maanjäristyksestään, joka on yhä voimakkuudeltaan suurin koskaan mitattu maanjäristys. Sen myötä maa vajosi useita metriä Valdivian alueella. Kaikki parhaat viljelysmaat jäivät veden alle ja saksalaisten suuret maatilat köyhtyivät.
Näissä ylläolevissa kuvissa näkee minkälaisiksi suoalueiksi viljelysmaat muuttuivat, sekä yhden hylätyn aikoinaan suuren maatilan. Istun entisessä navetassa.
Näissä allaolevissa kuvissa on näkyy Valdivian markkinapaikka. Markkinoilla myydään kaikenmoisia kaloja, sekä edullisia vihanneksia ja hedelmiä. Chilessä tuotetaan runsas määrä erilaisia hedelmiä. Parhaimman laatuiset hedelmät päätyvät tietenkin ulkomaille. Vaikka Chilellä on tuhansia kilometrejä merenrantaviivaa, kalaa syodään vain vähän.
Valdiviasta palasin takaisin peikkokukkulalle, ja pian jo aloitin pitkän kotimatkan kohti pohjoista.
